Meistä tuli lopulta kesäkuussa karavaanareita! Oltiin viime kesästä asti haaveiltu asuntovaunusta ja mietitty sen hankkimista silloin tällöin, mutta kuitenkaan tekemättä mitään asian eteen. Sitten yhtenä sunnuntaina otettiin asiaksi etsiä sopivia vaihtoehtoja netin myyntipalstoilta. Maanantaina mies soitteli muutaman perään ja sopi menevänsä yhtä katsomaan. Meni ja ostin sen, oikein sopivan kokoisen meidän perheelle.
Tiistaina menin ikeaan ostamaan kaikkea tarpeellista tavaraa vaunuun ja illalla aloitettiin pakkaaminen. Keskiviikkoiltapäivällä olimme jo matkalla. Otin kameran mukaan, ilman akkua ja ilman muistikorttia, joten nyt pärjätään näillä puhelimella räpsityillä.
Ensimmäinen etappi oli sopivan lähellä kotoa, Lahdessa. Ihan alkuun pakollinen käynti Kärkkäisellä loppujen tavaroiden haalimiseksi. Reissun alkumetreillä meillä oli mukana myös lasten serkkutyttö ja yksi meidän pojista oli lähtenyt serkkujen mukana mökille pari päivää aiemmin. Lahti näytti parhaita puoliaan. Illalla ihmeteltiin Pikku-Vesijärven suihkulähteitä ja joka puolella parveilevia hanhia. Oltiin yö parkkipaikalla ja aamulle luvattiin käynti maauimalassa.
Lahden maauimala hauska paikka. Altaat on rakennettu mäkihyppytornien juurelle, mäkimontun pohjalle ja auringossa voi makoilla montun rinteillä olevilla tekonurmimatoilla. Näppärää senkin vuoksi, että paikka pysyy helposti siistinä, kun irtonurmea tai hiekkaa ei ole missään.
Kaksi allasta riitti hyvin. Pienempi allas sopi syksyllä kolme vuotta täyttävälle täydellisesti ja viisivuotiaskin viihtyi. Isomman altaan päädyssä oli sen verran matalaa, että isommat lapset ylettyivät hyvin pohjaan. Isomman altaan keskivaiheilla toisessa reunassa oli paikka, josta sai hyppiä.
Uintien jälkeen jatkoimme matkaa yhdeksi yöksi Luhankaan, miehen siskon perheen mökille. Saimaan vesi oli ihan uskomattoman lämmintä. Vauvakin istui ja polskutteli useamman tunnin rantavedessä. Saunaa ei kaivannut kukaan. Pääsin tasapainoilemaan sup-laudalla ensimmäistä kertaa elämässä ja illalla käytiin vielä pyörälenkillä katsomassa auringonlaskua.
Pienellä mökkitiellä peruutellessa vaunu sai ensimmäiset ja toistaiseksi myös viimeiset vaurionsa. Mäntyyn peruuttaminen ei selvästikään kannata. Onneksi mitään lampun kuvun hajoamista vakavampaa ei tapahtunut, lamputkin toimivat edelleen.
Perjantaina kokoonnuimme viikonlopuksi Muuramen Isolahteen, miehen toisen siskon perheen luo koko suku. Paikalle saatiin kuusi asuntovaunua ja muutama teltta, sisällä talossakin yöpyi vielä osa porukasta. Saatiin ihan superhienot, kesäiset hellekelit koko viikonlopuksi, eikä vaunussa oikeastaan käyty kuin syömässä ja nukkumassa. Pikkutytöt tulivat jossain vaiheessa rauhassa rakentamaan legoilla.
Oli ihana nähdä sukulaisia. Jutella, syödä vuorotellen lohikeittoa ja jäätelöä, istua auringossa, käydä välillä uimassa ja jutella taas. Lapsetkin nauttivat serkkujen seurasta, mutta sunnuntaina oli ihana jatkaa matkaa ihan vain omalla perheellä sosiaalisen ähkyn jälkeen. Kelit näyttivät huononevan alkuviikoksi, joten valittiin suunnitellun Itä-Suomen sijasta länsi, jonne sääennuste lupasi edes vähän sateettomampaa.
Lopulta ajelimme vaunu perässä Laivarantaan Virroille. Laitettiin vaunu parkkiin punaisten ranta-aittojen viereen. Käytin lapsia uimarannan puolella pulahtamassa, huidoin itse sen ajan mäkäräisiä rannalla. Haettiin paikallisesta pizzat iltapaksi ja alettiin unille.
Aamulla mies oli käynyt vähän turhan aikaisin heränneen vauvan kanssa kävelyllä Virtain kylällä. Me muut nukuimme tyytyväisinä pitkään. Syötiin aamupalaa vaunussa ja jatkettiin matkaa.
Tunnelmallisia kuvia, joista kesän taika huokuu ♡
VastaaPoistaKiitos, siltä meidän reissu myös tuntui :)
Poista